Luojalle kiitos naisen jäkätysvietistä joka sai mut soittamaan miehelleni. "Se tekee melke 42000 neliometriä maalattavaa! Tajuutko!!?? 42 TUHATTA!!!!” Jne. jäkä-jäkä-jäkä –huutoa, you know. Hirviömäisyyteni tajutessani yritin tehdä leppeämpää puhelun loppua selvittämällä että "Oon jo 8 lautaa maalannu kaks kertaa". Ukko alko huutaa: "Mitä! Minkä takii 2 kertaa! Yhen kerran ne vaan pitää sillä läpinäkyvällä maalata! Sen jälkeen maalaat sillä mikä pitää ohentaa vedellä!" Okei... Etin tokan maalipönikän ja ohensin. Maalia 20 prossaa ja vettä 80 prossaa. Aloin maalaa ja näytti niin vetiseltä että päätin taas soitella: ”Moi taas! Mä laitoin sitä maalia 20 prossaa ja vettä 80 prossaa, mut ei siit jää mitään värii puuhun. Pitäisköhän mun..." ... "Voi saakutin taulapää!!! Mitä sä sitä maalii 20 prossaa laitat ku sitä piti laittaa 80 prossaa !!!" Voi paska-paska...!!! Uus laskutoimitus, ensteks laskimella, sitten kynällä ja paperilla, lisää kippoja ja sekotellaan taas ja yritetään taas. Jos me ei erota tän rempan ansiosta ni se on ihme! Meistä kumpikin kun tietää kaiken ja ei yhtään mitään. Mun isoisä rakensi puisia tuulimyllyjä ja siksi oletan perineeni kaiken puutöihin liittyvät taitoni jo geeneissä. Ja miehellänihän on siis vain parisuhdetta vaikeuttavia geenejä eli Alleeli 334:sta (katso juttu Iltasanomissa http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1580309). Taidan vaan maalailla sillä läpiväkyvällä enkä koske siihen toiseen olleskaan. Kello on jo melke yks, ja mä oon tehny pieleen hommistani ainaki 20 prossaa. Vai oisko se jo 80 prossaa?