Huamenta. Takana on huonosti nukuttu yö. Taas heräsin klo 3 yöllä, mutten saanutkaan heti uudestaan unta. Taas itikat söi mun jalkoja. Ens yöks mun tarttee laittaa vaikka tuuletin pyörimään ni ne saakelin pikkuötökät lentää ilmavirran mukana seinään! Kännykkäni soitti herätystään klo 5:30 ja vasta sen jälkeen alkoi uni maittamaan. Herätysäänellä on uskomattoman väsyttävä vaikutus! Täytyyki laittaa ens yönä herätys klo 3, ku sillon taas kuiteski herään, mutta nukahdankin heti uudestaan herätysäänen kuultuani!

Ystäväni kertoi eilen sairastuneensa masennukseen ja että yksi merkki siitä oli se että hän heräili ihan outoihin aikoihin. Mietin josko mullakin on nyt masennus!? No en kyllä masentuneelta kuulosta. Mietin sitten oisko ressiä. Voihan se olla. Tuntuu että kalenterissa päivät kiitävät eteenpäin hirmusta vauhtia. Joka aamu uskallan katsoa vain puolella silmällä että monesko päivä nyt on menossa. Tänään totesin kauhukseni että jo 5 päivän kuluttua mun pitäis hypätä lentokoneeseen. Ja mä en vaan saa maalattua kaikkia mitä pitäis. Ja koko ajan löytyy vielä lisää työtä tarvitsevaa kohtaa... En kyllä ihan hetkeen pääse siihen pisteeseen että voisin siirtää huonekalut paikoilleen, en.

Tämän päivän työlistasta olen tehnyt vasta 2 asiaa; vienyt roskat kadulle (tänään tulee roska-auto) ja kastellut puutarhan. Nyt on vuorossa kanat, kyyhkyt, koirat, kissat ja kilpikonnat. Sitten kun saan nämä hoidettua, niin panostan maalaukseen - jos vielä voimia riittää  ;-) Täytyis taas pestä pyykkiäkin että ois jotain vaatteita pakattavaksi mukaan sillon 5 päivän kuluttua. Ja tarttis kerätä noi kuivuneet pyykit, kun ne on ollu kuivia jo 2 päivää. Miksi pyykkien keräys ja viikkaus on niin vaikeata...?

No niin, töihin nyt! Ei ne seinät valkoseks muutu täällä blogissa kirjottelemalla!