P...a toivomuskaivo!

Ihan turhaan taas organisoin! Hösötin maalareille että maalaavat kylppäreitten ikkunat heti aamusta, jotta maali ehtii kuivumaan ennen kuin puuseppä tulee puolenpäivän jälkeen. Minulle oli nääs kerrottu että puuseppä tulee laittamaan jotain kumitiivisteitä kylppäreitten ikkunoihin. Niinhän hän laittoikin, mutta ne kumitiivisteet asensi uusiin puupalikoihin – jotka LUONNOLLISESTI tarviivat taas myrkkyä ja maalia – maalia kolome kerrosta tietty! Eli kylppärit ei nyt ookaan valmiit.

 

Makkarimme ikkunat maalarit saivat valmiiksi, eikä sinne puuseppä mennyt aiheuttamaan lisätöitä. Sen sijaan puuseppä vaihtoi toisessa makkarissamme ikkunan yläpuolelle asennetun koristelaudan. Olivat nääs viksuina laittaneet sen ekan laudan niin että toinen laita jatkui ikkunasta sivulle ainaki 70 cm ja toiselta puolelta vaivaset 20 cm… No niin, uus lauta siellä nyt on ja ihan symmetrisesti tällä kertaa asennettu. Mutta se tietysti vaatii taas myrkkyä ja 3 maalikerrosta.

 

Lisäksi puuseppä totesi että yhdestä sisäovista täytyy höylästä pikkasen pois koska ei sulkeudu kunnolla. Tottakai se oli oli jo ns. valmis ovi eli putsattu, myrkytetty ja maalattu 3 kertaan. Ja huomenna TAAS maalataan ja myrkytetään lisää…

 

Sitten puuseppä asensi sisäoviimme rautatikkuja… Joo, täällä ei nääs osata tehä jykeviä ja kestäviä ja paikallaan pysyviä ovia puusta, vaan niihin asennetaan ylös ja alas sellaset rautatikut, jotka uppoovat alhaalla lattiaan ja ylhäällä kattoon. Kyproslainen kiinnitys- ja tukisysteemi..? Ylös asennettava rautaosa, johon tikku menee, oli tehty väärin. Mutta puuseppä ruuvasin sen rautaosan paikalleen kuitenki. Hetken päästä menin kyseiseen huoneeseen ja ihmettelin kun en saa pariovista sitä toista auki. Huusin puusepälle ja sanoin että tuolla ylhäällä on joku rautaosa jonka takia en saa ovea auki! Hää sano että ”No se on just se mist mä sanoin sulle et se pitää korjata”. ”Jaa!” vastasin ”No otappa se nyt irti koska mie muutan tähän taloon asumaan ylihuomenna ja mun pitää saada nää sohvat täältä huoneesta siiirrettyä olkkariin!” Ottihan se sen sitte irti ja nyt aukee ovi. Mutta MIKÄ IDEA oli se palanen asentaa sinne kun se on vääränlainen ja sitten ei ovet aukea?????

 

Helekatin kuustoista ja vielä viistoistakin!!! Jotta ketutukseni ei pysyisi ihan minimaalisena niin lisäherkkuna on se fakta että  meillä on tätä tarvittavaa maalia tippa. Kyllä, yksi vaivanen purkin pohjallinen. Ja koko helekatin partiisisaarelta ei tätä lisää löydy eikä tietenkään kukaan tiedä että koskako sitä sais lisää. Millähän huomenna maalataan? Kaksi kalaa ja yksi leipä ei täällä kyllä riitä ruokkimaan tuhatpäistä ihmisjoukkoa – ei ainakaan näillä mun kyvyillä, kun en saa ees vettä muutettua viiniksi!

 

Maalarit olivat saaneet valmiiksi kaikkien sisäovien ja niiden kehysten maalaukset. Otin suojateippejä irti jotta voin maalata seinät kehyksien lähellä. Olin ne alueet jo maalannut moneen kertaan, mutta nytpä maalasin taas uudestaan kun maalit irtosivat teippien mukana. Huokaus…

 

Maalasin myös sen koristeneliökolon olkkarimme seinässä, se jonka mieheni halus säilyttää ja oli teettänyt siihen puukehyksetkin. Kehykset oli maalattu jo. Se kolo oli helkkarin vaikea hioa, putsata ja maalata kun piti niitä kehyksiä varoa. Sain putsattua hiomalla ja imuroimalla ainakin 3 otteeseen. Ja sitten maalaamaan. Kiipesin tikkaille ja koska se kolo on kulmassa, maalailin hyvin epäergonomisessa asennossa. Puolet onnistu ihan hyvin, mutta kun mun piti toinen puolisko maalata, joutusin vaihtaa systeemiäni. Siirsin maalilootan oikeeseen käteen ja pikkutelan vasempaan. Ihailin kuinka onnistuinkin vasemmalla kädelläni saamaan ihan hyvää jälkeä – ja unohdin tyystin mitä oikee käsi tekee! Ja oikee käsihän ei tehny yhtään mitään, piteli vaan maalilootaa niin lerpusti että valkoinen maali valui T-paidalleni, shortseilleni ja jaloilleni!!!

 

Juoksin ulos vesiletkulle ja lorotin pestä kastellen kokonaan vaatteeni ja kenkäni. Sitten äkkiä sisälle, uudet vaatteet päälle, märät narulle aurinkoon ja takas hommiin. Tämä oli piste i:n päälle, koska olin sitä koloa maalatessani keskeyttänyt työni tuhanteen kertaan, kun puuseppä halus sitä, ja hän halus tätä, ja mie soitin miehelleni ja pyörin ympäri pihaa ja varastoja ettien millon mitäkin. Ja totta kai kahvia ja limuaki  piti kantaa… Sen s…nan kolon maalaamiseen meni ainaski puoltoista tuntia!!! Laitan sinne kyllä jonku tosi ruman "koristeen" koristeeks! Vaikka jonku tällasen!

 

Enivei, sain olkkarissa maalattua kaikki ns. kettumaiset kohdat, ja voin jatkaa isolla telalla helposti maalaten. Paitti tietysti siel katonrajassa. Mun piti nyt illalla könytä sen monsteritelineen päälle huojumaan ja teippaamaan ja maalaamaan mutta yllättäen inspiraatio katos. Joten teen sen huomenna. Tai ylihuomenna…